Itsenä oleminen ilosta ja nautinnosta käsin

ITSENÄ OLEMINEN ILOSTA JA NAUTINNOSTA KÄSIN

Eilen kirjoittelin oikeudesta olla se kuka on, vapaana ulkoa asetuista ulkomuotovaatimuksista tai muista rajoitteista, jotka liittyvät itsensä laisena, oloisena ja kokoisena olemiseen.

Ehkä vielä tuotakin tärkeämpää on nauttia siitä kuka on. Kuinka elämä ja arki avautuu aivan uudella tavalla, jos iloitsee siitä kuka on. Kuinka merkityksellisiä tulee kaikista kohtaamisista, kun uskaltautuu yhteyteen toisten kanssa itsenä olemisen ilosta käsin.

Miksi itsenä olemisen aitous suhteessa toisiimme on usein haastavaa? Miksi piilottelemme toisiltamme sitä mitä todella olemme ja sitä mistä todella nautimme? Miksi pelkäämme avata itsemme suhteessa toisiin? Miksi pelkäämme astua yhteyteen ja kohdata toiset aitona itsenämme? Mitä voi tapahtua pahimmillaan, jos laskemme kulissit ja avaamme minuutemme rajat?

Miten antoisaa arki olisikaan, jos kohtaamiset toistemme kanssa muodostuisivat löytöretkiksi toistemme maailmankuviin. Miten merkityksellinen jokaisesta kohtaamisesta muodostuisi, jos saisimme luvan astua toistemme maailmoihin löytämään toisesta itsemme ja kasvamaan kokonaisemmiksi ihmisiksi yhteydessä toisiimme.

Tarvitaan vain ripaus rohkeutta liikkeelle lähtöön. Ensin astutaan omien pelkojen yli ja ollaan se ensimmäinen, joka avaa ovensa, jotta toinen voi astua sisään. Jokainen vieras astukoon sisään toisen maailmankuviin täynnä kiinnostusta ja kunnioitusta. Toisiimme tutustumisen ja yhdessä kokemisen juhliin ei oteta mukaan kuokkimaan kavereita nimeltä Arvostelu ja Vertailu. Vertailu ja arvostelu kuuluvat mittaamiseen maailmaan, kun arvioimme aikaa, numeroita, rahaa ja kaikkea muuta sellaista käsitteellistä, joka ei kuvaa ihmisenä olemisen ominaisuuksia.