|
Teema: Rakkaussuhde pelkoon?
Jos rakastaminen onkin tila, missä olla kohdaten kaikki tunteet ilman arvostelua, ilman vertailua. Jos rakkaus onkin tila, missä nähdä pelon kaikki puolet, vapaana menneen tarinoista ja tulevan tulkinnasta. Tila, missä pelkokin saa tunteena levätä kehossa, asettua tervetulleena kotiinsa kuin tuhlaajapoika, ja kertoa tarinansa rakastamisen vaikeudesta. Hiljaisessa tilassa kaikkien tunteiden levätessä turvassa kodissaan, voi kuulla kehon sanoittamatonta ja nähdä mielen kuvittamatonta. Hiljaisessa tilassa leväten luovuuden lähteen äärillä, ammentaen kiitollisena kaikesta koetusta, kiittäen tuntevaa kehoa, karkottamatta yhtäkään nimetyistä viestin tuojista. -- Rakastamisen vaikeus Pelko lukitsee, pelko suojaa, kuvitteellisten ja todellisten myrskyjen myllätessä, ympärilläni, sisälläni. Rakas pelkoni, pelko turvattoman suojana. Pelko turvana, turvattoman sisäänsä sulkee, tuudittaa sylissään, unohduttaa muistot hellää sydäntä silittävistä käsistä. Pelon rakkaana, pelon sylissä sydän, muistaen lyöntiin nousseet kädet. Käsi pelon kädessä sydän väistää lyöntiin nousseet, ne kuvitteelliset, ne todelliset. Pelon muistuttaessa, ovet lukitaan, väistetään, käännetään selät. Rakkauden muistoilla, pelon työvuoron päättyessä, pelon levätessä kehossa, ovet avataan, kohdataan, nähdään rakkauden selät, ne todelliset. SANOISTA VAPAA
Sanojen tunto kehossa, halusin tai en. Sanojen tunto, välillä sointi itku tai huuto, paine tai vapaus. Sanojen välissä vapauttava hiljaisuus. Sanojen välit hengittävät yhteistä vapaata tilaa Sanoista vapaa tunteiden puhe kehosta kehoon, yhteistä tilaa hengittää. -Anne Peltonen, aamuisesta kehosta kerättyjä sanoja Turvallisen ilmaisun teema puhuttaa minua eli
KUN MIELI TARTTUU KIINNI ILMEISEEN, PÄÄLLE PÄIN NÄKYVÄÄN JA ALKAA TULKITA Oletko huomannut, miten joskus jäät kiinni johonkin mielipiteeseen, omaan tai jonkun toisen tulkintaan siitä, mitä tapahtuu, on tapahtunut ja tulee tapahtumaan? Oletko huomannut, millaisissa tilanteissa takerrut johonkin mielipiteeseen, tulkitset ja olet enemmän reaktiivinen kuin tietoinen? Oletko huomannut, mitä tunteita tunnet, kun jumitut mielipiteeseen, ja määrität tulkintasi perusteella suhdettasi toisiin ihmisiin, ja nimeät toisia jonkinlaisiksi tulkintasi perusteella? Viime aikoina olen huomannut, miten nimeämme toisiamme ahkerasti syyllisiksi. Osoitellaan kiveä toisen kädessä, ja puserretaan kiveä omassa kädessä. Ensimmäisen kiven heittäminen ja toisenkin näyttää olevan nykyaikainenkin kansan huvi, itse tuotettua sosiaalisen median tosi-tv:tä, missä jaetaan toinen toisillemme leipää ja sirkushuveja. Se siitä sivistyksestä, ja viisastumisesta, oi meitä. Syylliseksi nimetään se toinen ihminen, joka ei myötäile minun mielipiteitäni, ei jaa minun tulkintojani, ei usko samoihin totuuksiin, eikä jaa yhteisiä uskomuksia. Huomaatko, mitä tunnet itse silloin, kun nimeät toisen syylliseksi? Tuskin koet hyväksyntää, ja kunnioitusta toisen ihmisen mielipiteitä kohtaan. Tai arvostat syylliseksi nimittäsi ihmisen oikeutta itsensä turvalliseen ilmentämiseen. Tuskin tavoitteenasi on luoda turvallista yhteistä tilaa, missä jokainen kokee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Tilaa, missä kukin voihyvin omana itsenään, ja mielipiteiden runsaudella luodaan yhteisiä ratkaisuja. Kun omassa mielen maisemassaan nimeää toisen syylliseksi, niin omassa kehossaan voi huomata tunteita nimeltä pelko, viha, epävarmuus, ahdistus, turvattomuus jne. Kun nimeää jonkun syylliseksi, on yleensä oman haavoittuvuutensa äärellä, ja yrittää luoda turvallista tilaa keinoilla millä tahansa, ja hinnalla millä hyvänsä. Se on kovin inhimillistä toimintaa, kun ihminen kokee turvattomuutta, kokee oman turvallisuuden kokemuksensa, tai jonkin itselle tärkeä asian olevan uhattuna. Se, että omaa haavoittuvuuden kokemustaan suojelee syyllistämällä muita, ja puolustaa omia mielipiteitään nimittämällä syyllisiä, niin se on eräänlainen sotatila. Sotatila ihmisen itsensä sisällä, ja sodan julistus kaikille ulkopuolisille, jotka eivät jaa samoja näkemyksiä asioiden tilasta. Pelon kieli on aina sama, se huutaa aina syyllisiä nimeten; jos et ole puolellani, olet vastaan. Erilaiset tilanteet, tapahtumat, ja ympäristöt haastavat meitä kasvamaan, kohtaamaan omat hellät ja herkät kohtamme. Yhteinen turvallinen tila löytyy siitä kohtaa, missä jokainen kohtaa omaan haavoittuvaisuuden kokemuksensa, ja jakaa siitä opitusta. Kun omassa turvattomuuden tilassa alamme katkoa päitä niiltä, jotka mielipiteidemme vastaisina syyllisinä häiritsevät meidän mielemme valtakunnan rauhaa ja saman mielisten turvallisuutta, niin kannattaa kääntää katse takaisin omaan mieleensä. Kun totuuksien nimissä määritämme itsemme vastakkain toistemme kanssa, niin otamme askeleita poispäin kaivatusta hyvinvoinnista suhteessa itseen, ja toisiimme. Elämä on kokemus, jonka luomme suhteessa toisiimme. Jokainen valitsee sodan ja rauhan rakentamiset maastonsa. Ihmisellä on vapaa tahto, ja joka hetkessä on uudelleen valinta, jos niin tahtoo. Mikä rikkaus onkaan erilaisten mielipiteiden runsaus, ja millaista hyvinvointia voidaankaan luoda tilasta, missä mielipiteiden runsaus avaa uusia näkökulmia, luo ennen huomaamattomia vaihtoehtoja, ja suhde kaikkeen voi muuttua. Mielipiteestä ei tee yhteistä tai totta toistaminen, syyllistäminen tai eristäminen. Historian kautta voimme nähdä, miten liiallinen samamielisyys kielii sensuurista, ja pelosta. Kiina on kokeillut uudelleen kasvattamalla saada kansaa ajattelemaan samalla tavalla, ja Siperiassa on tehty omat kokeilut siitä, miten kulakki saadaan ajattelemaan uudella tavalla. Kaikissa näissä kokeilussa kaikuu pelon ääni. Tietoisuus siitä, että miten ajattelemme ja mitä on ajattelumme takana, avaa mahdollisuuksia kulkea rinnakkain erilaisin mielipitein, ja luoda erilaisuudesta runsautta. Runsauden näkökulmasta on helpompi ammentaa hyvinvoinnin kokemusta kuin vajeen kokemuksen kuivuvasta kaivosta. Tänään runo tuli ensin, ja tarina kertoo itsensä myöhemmin, ajallaan ja tavallaan.
-- Täytenä keveällä askeleella pysähtyen, väsymyksen vierellä leväten, luottaen keveyden kantavan, sallien sellaisenaan. Keveän kannossa, luottaen ajan kulkuun, elämän kiertoon, vapaana lempeyden virran, sallien sellaisenaan. Kuljeta pehmeys, kutsu ilon kuiske, ajan tilaan ja hetkeen. sallien sellaisenaan. Hengitä pehmeys, virtaa lempeys, kuljeta vapaus, avaa, sallien sellaisenaan. Täytenä sallimuksen rinnalla, luottaen sellaisenaan. -Anne Peltonen, kirjoittelija, sanojen kuuntelija ja keräilijä |
Details
Blogiarkisto
December 2022
|
