UNENI MISSÄ HERÄÄN...
 
Uneni, missä herään,
aamut soivat: ”Kaunista huomenta.”
 Uneni, missä herään, 
kaikki kauniit kävelevät vastaan. 
 Aamut täynnä hymyileviä silmiä, 
tähtiä bussipysäkillä, 
valaistuja lahjoja ostarilla.
 
Hellyydestä huokaava kehoni
sulaa hetkeen,
kauneuden kainalossa
aamuni soivat. 

Uneni, missä herään,
aamuni hymyilevät,
minusta sinuun, sinusta minuun. 


Roska metron lattialla
on pala pinkkiä paperia. 
Sotku metron istuimella 
on aamukahvi.
Likaiset kengät metron istuimella 
ovat lepoa kaipaavat jalat.
 
Uneni, missä herään,
äärettömien kauneudesta,
sinusta minuun, minusta sinuun,
äärellisten väärän ja oikein tavoittamattomissa.


Uneni, missä herään,
aamut soivat.
 
-Anne Peltonen

SISÄISET KOIRAT & SUDET?

Joskus aamusta voi jo huomata, että hyvistä yöunista huolimatta, mieli on mallilla, joka ei vastaa sitä arjen kokemusta, jota haluaa itselleen luoda. Kun huomaa tuon, ja malttaa hetken, niin voi muistaa viisaudet sisäistä koirista ja susista. 

Siitä huomiosta nousi seuraava tarina...


SISÄISET KOIRAT JA SUDET
 
Metaforat ovat helppoja ymmärtää, mutta niiden sisältämän viisauden vastaanottaminen omaan elämään voi haastaa. Esim. metafora koirasta, joka oli oppinut uskomaan, että jokainen lähestyvä käsi, on lyövä käsi. Metafora on helppo ymmärtää, mutta itsessä, ja omassa elämässä, tuon koiran ajatus- ja toimintamallin tunnistaminen voi haastaa. Joissain arjen tilanteissa on helpompi tunnistaa oma koiran ajatusmallinsa. Joissain olosuhteissa omissa toimissa koiran ajatusmallin tiedostaminen on haastavampaa.
 
Kun omalla mielellä luodussa maailmassa jokainen lähestyvä käsi tarkoittaa lyöntiä ja kipua, silloin mielen uskomus on helvetti, joka lukitsee kaiken hyvän ulkopuolelle, hellien käsien ulottumattomiin.
 
Uskomuksesta tulee totuus, joka ei pala tulessakaan. Totuus, jonka kautta kaikki omat kokemukset peilautuvat. Jokainen kuultu sana ja nähty tapahtuma tulee tulkituksi totuudeksi muodostuneen kautta. Mieli on oppinut tulkitsemaan kaiken tapahtuvan tietyin samoin tavoin, eikä uusille tulemille ole enää tilaa. Näkevästä on tullut sokea, ja kuulevasta kuuro.
 
Kun onnen tunnetta on vaikea saavuttaa. Kun asiat alkavat näyttäytyä toimimattomina ja vajeina, se on merkki siitä, että tulkinta on alkanut oman maailmankuvan totuuksien mukaisesti. Maailman kuva muodostuu vertailusta, missä on olemassa oikea ja väärä. Ja arvostelusta, missä on olemassa hyvin ja huonosti.

​Todellisuuden tulkinta on aina oma valinta. Jokainen hetki kehon tunteet ovat valmiita ohjaamaan takaisin tilaan, missä voi levätä sovussa tapahtuvan kanssa. Jokaisessa hetkessä keho kertoo, miten  keskittymällä hyvään, oma mielen tila muuttuu lukitusta tilasta avoimeksi. Kaiken aikaa keho kertoo, miten irti päästämällä totuuksista ja tietämisestä, ollaan tilassa, missä ennen uskomaton on mahdollista. Keho lakkaamatta kertoo tilasta, missä kaikki on mahdollista yli ajan.
 
Kun "ne muut ihmiset" oman mielen tasolla toimivat väärin, niin silloin on hyvä havahtua mielensä ajatuksiin. Silloin on hyvä havahtua, millaisesta tilasta lähestyy tapahtumia, ja "niitä muita ihmisiä". Kun mieli juoksee ja mustaa ilmatilaasi, niin käänny kehosi puoleen. Tunnetko onnea, rauhaa, tyytyväisyyttä, iloa, levollisuutta, tyyneyttä, turvallisuutta ja runsautta? Oletko sovussa itsesi kanssa, vai tunnetko pahaa oloa, pelkoa, levottomuutta, turvattomuutta, tyytymättömyyttä, pelkoa, raivoa ja vajetta? 
 
Kehosi kulkee jokaisessa herkeämättä kanssasi. Kehosi kertoo väsymättä, millaista maastoa luot itsellesi kulkea. Kehosi ohjaa sisäistämään viisauden metaforasta, missä valitset suden, jota ruokit.
 
Vanhus kertoi lapselle ihmisten sisällä tapahtuvasta taistelusta: ” Lapseni, kaikkien ihmisten sisällä taistelee kaksi sutta. Toinen on Paha. Se on kiukku, kateus, mustasukkaisuus, suru, katumus, ahneus, ylimielisyys, itsesääli, syyllisyys, inho, alemmuudentunne, valheet, väärä ylpeys, ylemmyydentunne ja ego. Toinen on Hyvä. Se on ilo, rauha, toivo, tyyneys, nöyryys, lempeys, hyvänsuopuus, empatia, anteliaisuus, totuus, myötätunto ja usko.” Lapsi oli hetken hiljaa, ja kysyi sitten vanhukselta: ””Kumpi susi voittaa?” Vanhus vastasi: ”Se, jota ruokit.”