Hyvinvointi on hyvän kokemista tässä hetkessä. Hyvinvointi on hyväksyntää.
Hyvinvointia voi olla vaikea kokea tässä hetkessä, jos hyvän kokeminen on mahdollista vain tietyissä tilanteissa, olosuhteissa ja lopputuloksissa. Kun oma hyvinvointi on ehdollista ulkoisille tapahtumille, olosuhteille ja lopputuloksille, silloin oma hyvinvointi on toisten ihmisten mielipiteiden varassa ja alisteinen jokaisen ulkoisen olosuhteen muutokselle. Kun oma hyvinvointi on täysin riippuvainen toisten ihmisten valinnoista, ulkoisista tilanteista ja olosuhteista, omat voimavarat hupenevat asioihin, joita muut haluavat ja omat energiavarat eivät suuntaudu kohti sitä mitä itse todella haluaa. Ulkoisesti kaikki voi näyttää olevan hyvin, ja oman sisäisen hyvinvoinnin kokemus onkin muuttunut voimia vieviä kokemuksiksi: riittämättömyydeksi, arvottomuudeksi, väsymykseksi, tyytymättömyydeksi, yksinäisyydeksi, erillisyydeksi, menettämisen peloksi. Jos arki täyttyy siitä, että kokee olevansa vääränlainen, riittämätön ja tähän maailmaan kuulumaton, voi olla oikea hetki löytää oma maailmankuva, missä voi voida hyvin. Maailmankuvia on yhtä paljon kuin on ihmisiä, eikä niistä yksikään ole oikea tai väärä, mutta hyvinvoinnin kokemus voi vaihdella niissä paljonkin. Jos hyvän kokeminen on ehdollista tulevaisuuden tapahtumille, olosuhteille ja lopputuloksille, niin yleensä maalissa odottaa pettymys, eikä täyttymys. Hyvinvointi on matka, ei määränpää. Lopputuloksien, ja erilaisten tavoitteiden saavuttaminen on hyvinkin ihanaa, mutta hetkellistä ihanaa. Yksi yksittäinen hetki ei lahjoita hyvinvoinnin kokemusta elämän pituiselle matkalle, ja sen jokaiseen arkiseen hetkeen. Matka tavoitteisiin ja tulevaisuuden hetkiin voi olla raskas ja lopulta pettymys, jos tapamme matkata ei ole hyvinvoinnin täyteinen. Jos hyvinvointi odottaa tulevaisuuden toteumattomissa hetkissä. Niissä ”sitten kun” -hetkissä, missä saamme uuden työpaikan tai uuden kumppanin, olemme tavoitepainossamme tai tavoitekunnossamme, tai rahaa on enemmän, tai asumme unelmakodissamme, tai unelmakohteessamme. Jos hyvinvointi on totta ”sitten kun” -hetkissä, missä jotain enemmän tai vähemmän, tai itse tai jokin muu on enemmän tai vähemmän. Jos hyvinvointi on totta, kun tilanteet, olosuhteet ja ”ne toiset” ovat toisin. Päämäärät ja tavoitteet voivat olla hyödyllisiä monessakin suhteessa, mutta hyödyttömiä suhteessa hyvinvointiin, jos hyvinvoinnin kokemuksemme ovat ehdollisia ja alisteisia ulkoisille tapahtumille, olosuhteille ja toisten ihmisten mielipiteille. Matkaaminen erilaisiin tavoitteisiin on palkitsevampaa hyvinvoinnin kokemuksessa, koska palkinto on jokaisessa hetkessä, eikä jossain mahdollisessa tulevaisuuden hetkessä. Kun suuntaamme tulevaisuuteen hyvinvoinnin kokemuksessa, niin päämäärässämme voimmekin huomata, että tavoitteet ovat muuttuneet ja matkatessa hyvinvoinnin kokemuksessa olemme saavuttaneet parempia tavoitteita, kun osasimme matkalle lähdettäessä asettaa, ja kuvitella. Kuka haluaa voida hyvin nyt? Kuka haluaa voida hyvin vasta tulevaisuudessa? Kuka haluaa alistaa hyvinvointista ulkoisille tilanteille ja olosuhteille? Kuka haluaa tehdä hyvinvoinnistaan ehdollista? Kuka haluaa antaa hyvinvointista toisten ihmisten päätettäväksi? Kuka haluaa antaa hyvinvointista ulkoisten olosuhteiden ja tilanteiden määritettäväksi? Kuka valitsee? Mitä haluat? Hyvinvointi on valinta. Hyvinvointi on näkökulma siihen mitä on. Joka hetki voi valita suunnata kohti hyvinvointiaan. Joka hetki voi valita hyvinvoinnin näkökulman. Haluatko lähteä tutkimaan, mitä hyvinvointi tarkoittaa sinulle? Haluatko lähteä muistelmaan, milloin voit hyvin ja luoda siitä hyvinvoinnin kokemusta tähänkin hetkeen? |
Details
Blogiarkisto
December 2022
|