KONTRASTIN LAHJA

​Kontrasti on ollut iso teemani, joskus se on tuntunut liiankin isolta kokea. Se, että huomaa, tuntee, ja kokee, se ei aina tunnu lahjalta, vaan joskus aivan liian raskaalta taakalta kantaa.

Olen kuitenkin sitkeästi yrittänyt löytää sellaista kulmaa kontrastin kokemiseen, että siitä nousisi kiitollisuus, ja koettu ei olisi taakka, vaan lahja.

Kontrastin pyörityksessä välillä myös unohtuu, että A:sta käsin B:hen ei pääse kulkematta matkaa. Ja matkan lahjat eivät odota matkan oletetussa loppupisteessä, vaan itse matka on lahja. Elämä, kun ei ole lopputulos, vaan prosessi. Kokemus kokemukselta elämä muodostuu, ja kaikissa tilanteissa itse on kokemuksiensa luoja.

Vaikka kontrastin ravistuksissa on tietoinen siitäkin, että taakan kantamisen kokemus on itse luotu, ja ravistelu jatkuu kunnes sitä ylläpitävät ajatukset, ja uskomukset murtuvat. Mielen järkeilyllä pääsee tiettyyn pisteeseen, mutta kehon tunnemaastossa järkeilyn voima on rajallinen. Kontrastin paineessa usein unohtuu myös se, että ratkaisu ei avaudu ongelman energiaan keskittymällä.

Kun on riittävän väsynyt korjaamaan, pelastamaan, tai tekemään vain jotain enemmän ja enemmän, niin vihdoin voi asettautua tyhjään tilaan, nostaa henkiset ja fyysiset tassut pystyyn antautumisen eleenä, ja hyväksyä sen mitä on. Siinä hetkessä avautuu uusi tyhjä tila vapaana menneen tietämisestä, ikään kuin uloshengitys tehden tietä sisäänhengitykselle. Siinä hetkessä voi muistaa sen, minkä jo tiesi. Keskittyä täysin siihen, mikä on hyvää. Keskittyä siihen, mistä on kiitollinen. Keskittyä luomaan siitä energiasta, mitä halua lisää.

Tosin se vaatii ulkoisista merkeistä, ja lopputuloksista vapautumista. Se on välillä ihmiselle vaikeaa, koska me ihmiset olemme, niin rakastuneita muotoihin, että unohdamme, että kaikki muodot luodaan, ja ovat siten luotuina hetkellisiä. Kuitenkin usein jumitumme tavoittelemaan juuri muotojen kautta niitä tunteita ja kokemuksia, joista haluamme elämän kokemuksemme muodostuvan.

Kun meidän tarvitsisi vain keskittyä siihen energiaan, tunteeseen ja kokemukseen, miten haluamme kokea - millaisena haluamme elämämme kokemuksen muodostuvan. Se on liian helppoa, ja siksi voi tuntua helppoudessaan järjettömältä. Kuitenkaan ei ole muuta tapaa. Oma haluttu elämän kokemus ei muodostu syyttämällä olosuhteita, tilanteita, ja niitä muita ihmisiä, joihin suhteessa elämä luodaan.
Jossain vaiheessa tämän kaiken muistaa, yleensä siinä uloshengityksen vaiheessa, hyväksymisen, ja irtipäästämisen tilassa.

Sitten muistaa kontrastin lahjan. Kontrasti auttaa valitsemaan itselle kaikkea sitä, mitä todella haluaa. Kontrastin väsymättömän voiman kautta voi oppia keskittymään itselle tärkeimpään, löytää oman suunnan, ja valitsemaan sitä mitä todella haluaa. Samalla tulee lahjoittaneeksi toisille parastaan. Samalla huomaa luovansa kaikille lisää vapaata ilmaa hengittää, ja olla omana itsenään suhteessa kaikkeen. Ehkä se on sitä hyvinvointia itselle, itsestä, ja toisille.

Joskus jokaisen on vaikea valita haluamiaan ajatuksia. Usein hankaluus voi olla siinä kohtaa, että uskomme omiin ajatuksiimme, eli niistä tulee totuuksia. Jokaisella on uskomuksia, jotka ovat toimimattomia suhteessa omaan hyvinvoinnin, terveyden, ja hyvän elämän kokemukseen. Hyvän elämän vastakohta ei ole huono elämä. Hyvä elämä on merkityksellinen, ylitsevuotava malja... merkityksellisen elämän kokemus muodostuu hyvän ja huonon kokemuksista, ne ovat samaa, eivät toistensa vastakohtia.

Joskus jokaisen on vaikea muistaa kaikki tämä. Muistamista voi auttaa. Se on helppoa. Tarvitsee vain valita yksi asia, mistä on kiitollinen juuri nyt. Sitten toinen, kolmas, ja jatkaa sitä niin kauan kuin tarvitaan. Yksikin kiitollisuuden aihe kääntää sisäisen suunnan, ja on helpompi keskittyä siihen, millaista elämää haluaa kokea, ja luoda. Ihmisellä on vapaa tahto, ja jokaisessa hetkessä valta valita haluamansa ajatukset ja tunteet, oman maailmansa kokemukset.

Minä olen kiitollinen juuri nyt siitä, että muistin kaiken tämän. Yksin tähän en olisi pystynyt muistamaan, vaan olen saanut monta muistutusta viisailta ympäriltäni.
Yksi sanoi: "Keskity siihen, mistä unelmoit."
Toinen sanoi: Tee sitä, mistä pidät."
Kolmas sanoi: "Vie itsesi paikkoihin missä viihdyt.
Neljäs sanoi: "Rakasta kaikkea itsessäsi."
Viides vain kuunteli, kun jaoin itsestäni, ja kuultuna syntyi turvallista tilaa hengittää ulos, ja muistaa kaikki minkä jo tiesin.

Kontrastin lahja auttaa valitsemaan. Kiitollisuuden lahja auttaa keskittymään haluttuun luomisen energiaan, missä ihminen ikään kuin lepää linjassa sielunsa kanssa, ja silloin on helpompi päästää irti kaikesta siitä, mikä jumittaa tai on muodostunut tarpeettomaksi.

Onneksi on pitkä elämä, jonka aikana voi päästää irti kaikista uskomuksista. Ei sillä, etteivätkö uskomukset olisi tarpeellisia, sillä niiden avulla voimme jakaa omasta maailmastamme toisillemme, ja muistaa yhteisen. Tarvitsee vain muistaa, että kun yhden uskomuksesta tulee yksi ja ainut totuus, niin se ei ole enää silta, vaan raja toistemme välille. Todelliset rajat luodaan aina mielen tasolla, ja sitten niistä syntyy toisistamme ja itsestämme eristäviä toimintamalleja, ja lopulta muotoja, joilla jaamme, vertaamme, luokittelemme, eristämme... Uskomuksilla nimitämme toisemme turvallisiksi tai vaarallisiksi, uskomuksilla teemme toisistamme hyviä tai pahoja, uskomuksilla jaamme toisiamme oikeisiin ja vääriin.

Toistemme kohtaaminen on aina vain yhden uuden uskomuksen päässä, yhden uuden ajatuksen päässä, yhden kiitollisen ajatuksen päässä... Yksi kiitollinen ajatus auttaa jo kääntymään toisiamme kohti, riippumatta siitä kuinka voimallinen on mieleemme betonoitunut uskomuksemme omasta totuudesta.

Eikö jokainen olisi mieluummin onnellinen kuin oikeassa. Tosin aina jokainen saa valita olevansa oikeassa, mutta silloin kannattaa tarkistaa seisooko yhä vierekkäin, vai vastakkain. Kun huomaa seisovansa vastakkain, on hyvä muistaa, että siellä toisella puolella on aina ihminen. Ihmiseläimien historia on täynnä tarinaa tästä, ja jokainen sukupolvi opettelee aina uudestaan muistamaan sen, minkä jo tietää.

​*Jukka Itkonen, Terveiset ulapalta, runoja vesiltä, runo Pallokala

---