​Muutosvoimat: näkökulmien voima

Näkökulmien voima paljastuu lokakuun valossa
 
Mieheni aamulla soitti työmatkaltaan: "Miten upea aamu olikaan lokakuun valoissa ja miten minun kannattaisi lähteä ulos siitä nauttimaan." Vastasin miehelleni: "Täällä on harmaata." Lähdin kuitenkin ulos kävelemään, sillä mieleni lepää, kun kehoni liikkuu.
 
Kun pääsin ulos niin ymmärsin, että ulkona ei ollutkaan harmaata, vaan rakastamani lokakuinen valo ei vain enää yltänyt kattojen ylle. Lokakuun valo paistoi suoraan sydämeni tasolta pitkin höyryävää veden pintaa. Se valo häikäisi minua miljoonilla heijastuksillaan veden pinnasta ja muistutti: Joskus on astuttava ulos huomatakseen, että harmaus johtui näkökulmasta, eikä valon poissa olosta.
 
Jotenkin useammilla tasoilla oivalsin yhtä aikaa, ettei valo ole koskaan poissa. Valo tarvitsee vain nähdä ja usein se on myös siellä missä sitä vähiten osaisi odottaa löytävänsä.

Näkökulmien voima paljastuu lukemalla "väärin" otsikot

Otsikko: "Masennus on verraten tuore pulma."
 
Minulla on sellainen taito, että näen otsikoita ihan omalla tavallani. Usein tavalla joka luo hilpeyttä itselleni ja herättää aivan uuden näkökulman asiaan. Tällä kertaa näin kävi masennuksen kanssa, johon sain tuoreen näkökulman lukemalla tekstin alun seuraavasti: "Masennus on verraton tuore pulma." Mitä jos masennus onkin verraton, koska me tarvitsemme masennusta havaitaksemme tuoreesti pulmamme? Mitä jos kärsimyksen positiivinen merkitys onkin siinä, että kärsimys suuntaa huomion itsessämme siihen, joka tarvitsee huomiota ja tarvetta valita jotenkin toisin itselle ja  suhteessa toisiin?

---