![]() Oman muutoksen muutosvoimat: näkökulmien päivitystä, omien ikkunoiden pesemistä ja sanojen siivilöintiä Omilla näkökulmilla on kannattavaa leikkiä. Jos omassa arjessa kokee olevansa jumissa jonkun asian, tilanteen tai jopa suhteessa toiseen ihmiseen, niin kannattaa todella testata näkökulmiaan. Yleensä päädytään samoihin ratkaisuihin ja tilanteisiin juuri siksi, että sokeudutaan sille miten suhtaudutaan erilaisiin asioihin ja tilanteisiin. Suhtautuminen taas määrittää valinnat, joiden pohjalta syntyvät seuraamukset ja lopputulokset, joiden vaikutuksien kanssa koetaan olevan jumissa. Tuo arjen jumi voi olla mikä tahansa asia, tilanne, olosuhde, suhde toisiin ihmisiin tai jokin tehtyjen valintojen seuraamus, jota voidaan alkaa pitää jopa omana ominaisuutena ja saatetaan jopa alkaa määrittää oma itse sen kautta. Käytännössä oma itse alkaa vähetä ja mitätöityä mitä enemmän samaistuu identiteettitasolla jonkin valinnan seuraamukseen, omana ominaisuutena. Siitä voi muodostua melkoinen omaa toimintakykyä ja hyvinvointia rajoittava jumitustilanne, jos oma itse samaistuu ajatus- ja toimintamalleihin tai niiden seuraamuksiin, tai niihin tunteisiin joilla suhtaudumme näihin seuraamuksiin. Oma itse on paljon enemmän kuin ajatus- ja toimintamallit, uskomusmallit tai tunteet, joita koetaan kehossa. Jumittavat tilanteet tunnistaa siitä, että mitä lujemmin yrittää niin sitä lujemmin myös jumittaa. Tunnusomaista on myös se, että vaikka yrittää työntää tuon jumittavan tilanteen mielen perukoille, niin ne hiipivät mieleen, kun hetkeksikään hengähdät. Ne hiipivät mieleen estämään rentoutumisen, uneen vaipumisen ja herättävät aamuyöllä murehtimaan. Tunnusomaista on myös uskomus, että kaikki olisi hyvin, jos vain tuo asia, tilanne tai suhde olisi toisin. Tunnusomaista on myös, se että mitä enemmän yrittää olla huomaamatta ja unohtaa, niin sitä enemmän jumittava kohta voimistuu ja sen vaikuttavuus arjessa lisääntyy. Yleistä on se, että keskitytään jumituskohdan seuraukseen ongelmana ja jumituksen alkulähde on täysin näkökentän ulkopuolella. Se on kuitenkin on siellä ja se on mahdollista nähdä, koska seuraukset ovat jo näkyviä. Se mikä on jo näkyvää, niin sille voidaan tehdä jotain. Siinä on näkyväksi tulemisen lahja; muutoksen mahdollisuus. Kun erilaisten seurauksien ja vaikutuksien tuomitseminen lopetetaan, voidaan kääntyä niitä kohti ja alkaa tutkimaan; missä mennään nyt ja mitä tehdään seuraavaksi. Ongelmaksi muodostunut arjen jumituskohta seuraamuksineen sekä vaikutuksineen on juuri se mahdollisuuksien ovi, josta sisään astuttaessa voidaan löytää arjen jumituskohdan alkulähteelle. Kun ongelmaksi muodostuneen asian, tilaan tai suhteen seuraamuksia ei enää nähdä esteinä, vaan mahdollisuuksina löytää ratkaisuja. Silloin saamme lahjaksi toimintakyvyn, joka puolestaan lahjoittaa hyvinvointia. Parasta on se, että kun jostakin tulee näkyvää ja sille voidaan tehdä jotain, niin silloin ratkaisukin on jo olemassa. Ensimmäisen askeleen jälkeen tarvitsee vain ottaa toinen askel ja sitten ollaankin jo matkalla johonkin uuteen. Vaikka matkan aloittaessaan ei tiedä mitä se uusi on, joka on vielä tuntematon, niin siitä voi olla varma, että se on ratkaisu siihen mikä on arjessa tuntunut jumittavalta kokemukselta suhteessa asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Yleensä tässä vaiheessa pelottaa, koska vanha on tuttua ja uudesta ei tiedä, mutta ratkaisua arjen jumiin ei voi löytää vanhasta ja siksi on lähdettävä liikkeelle johonkin uuteen ja tässä hetkessä vielä tuntemattomaan. Todellisuudessa ei ole olemassa esteitä, ongelmia tai jumituskohtia, vaan ne ovat mahdollisuuksia uudenlaiseen kasvuun ja ratkaisuihin, toimintakykyyn sekä hyvinvointiin. Oman elämän, arjen ja kasvun muutoskohdan tunnistaa sellaisten tunnekokemusten kautta, jotka koemme esteinä, ongelmina ja jumituskohtina. Muutoskohdat eivät ole esteitä sille mitä eniten haluaa. Muutoskohdat ovat ikkunoita ja ovia siihen mitä eniten haluaa. Muutos on aina tässä ja ovi on aina auki, joten avaa ikkunasi ja astu rohkeasti ovesta sisään uuteen, se kannattaa aina. |
Details
Blogiarkisto
December 2022
|