Oman itsen muutospäivitys on oven avaamista omaan sisimpään

​Elämä on päättymätön muutospäivitysprosessi. Kuitenkin sitä haastavissa kasvutilanteissa havahtuu siihen, että joidenkin osiensa kohdalta kuvittelee valmistumispäivämääränsä olevan totta.
 
Parhaat oman itsen muutospäivityskohteet eivät ole niitä helpoimpia tilanteita ja usein juuri näissä haastavissa tilanteissa sitä toimii todella vahvalla automaattiohjauksella, joten täytyy olla valpas itsensä kanssa, että saa itsensä kiinni reagoimasta ja selittelemästä itseään oikeaksi.
 
Reagoivaan tapaan toimia kuuluu usein joustamattomuus, ehdottomuus ja valtava määrä selittelyä. Ja nimenomaan itsensä selittelyä oikeaksi.
 
Kun löytää itsensä selittelemässä omien valintojensa oikeutusta niin kannattaa tarkastaa, että mitä yrittää selittämisellä oikeuttaa ja onko jotain mahdollisesti nousemassa pintaan, jota ei haluaisi kohdata, vaan torjua 100-0 -taktiikalla.
 
Selittämisen tarve yleensä kertoo halusta olla kohtaamatta jotain ajatus- ja toimintamallia, jota ei haluaisi muutospäivittää. Selittämisen pyrkimyksenä on myös olla kohtaamatta itselle haastavia tunteita. Joskus saattaa käydä niin, että joillekin tunteille ei ole lupaa tulla koetuksi, joten kielletyt tunnekokemukset on varastoitu kehoon jonnekin syvälle tietoisuuden toiselle puolen. Oman itsen kiellettyjen tunteiden sedimentoituneita tunnekerroksia ei vain haluaisi pöllytellä. Ne kerrokset ovat kuin Pandoran lipas, jonka voimien vapauduttua kokee kontrollin olevan ulottumattomissa ja vapautuneet voimat toimivat kuin itsenäisinä voimina. Kuitenkin pelko häviää vain kohtaamalla pelon lähde.
 
Kun selittelyt on selitelty ja edelleen on tarve selittää oman valintansa oikeutusta niin kannattaa tehdä yksinkertainen tarkastuskysymys itselleen: "Miten rakkaus valitsisi? Mitä rakkaus tekisi nyt?"
 
Tähän vastattuasi huomaat, että selittäminen lakkaa. Kun selitys lakkaa niin huomaat tulleesi rakkauden laidalle ja valinta on sinun.
 
Rakkaus ei valikoi, optimoi tai selittele. Rakkaus ei kohdistu valikoiden.  Rakkaus ei ole sanoja. Rakkaus ei tule todeksi sanoilla, vaan tekojen kautta. Rakkaus on arkisia valintoja, jotka vaikuttavat kaikkeen.  Rakkaus on kaikkialla ja kaikessa, sillä rakkaus on rajaton, ehdoton ja rajaamaton. Rakkaus on aina kohti, ei koskaan pois päin. Rakkaus ei eristä, vaan saattaa yhteen.
 
Rakkaus on totta omassa arjessa valitsemalla kuten rakkaus. Itsensä ja arkensa voi täyttää rakkaudella olemalla itse rakkaus. Omien valintojen selittäminen oikeiksi ei täytä rakkaudella, eikä se johda rakkaudellisiin valintoihin myöskään toisia kohtaan.
 
Joskus muutospäivityksissään ei suoriudu kauniisti ja tyylipisteitä keräten, mutta joskus rakkaudelle avautuminen vaatii hieman nöyryyden ja häpeän kokemusta. Nöyryys on tunne, joka auttaa muistamaan jälleen, että elämässä ei ole valmistumispäivämäärää ja se muistutus on aina täynnä rakkautta.
 
Elämä tarjoaa alati ja ehtymättömästi oman itse muutospäivitysmahdollisuuksia. Elämä itsessään on lupaus väsymättömästä kasvun mahdollisuudesta. Ja jokainen rakkaudellinen valinta avaa oma sisintä enemmän rakkauden kokemiselle ja jakamiselle. Rakkaus laajentaa ja moninkertaistaa koetun hyvän ja sitä kutsutaan siunaukseksi.
 
Joskus haastavissa tilanteissa omaan muutospäivitysmahdollisuuteen havahtuminen voi tapahtua lukemalla jotain omaa sisintä avaavaa. Joskus kirjoitettu sana voi herättää uuteen aamuun kysymällä: "Miten rakkaus valitsisi?"
 
Oman itsen ja elämän muutospäivitysvoima on aina rakkaus, sillä rakkaus on täydellinen ja sisältää aivan kaiken ilman selityksiä.
 
Ovi sisimpään, Eileen Caddy: ”Älä tyydy vain puhumaan uudesta taivaasta ja maasta; on sinun asiasi tuoda se elämääsi toteuttamalla se. Älä puhu rakkaudesta ja rakastamisesta; elä se, niin että jokainen saa nähdä mitä se tarkoittaa. Sanat ilman toimintaa eivät merkitse mitään, ne ovat hyödyttömiä.”

---