Pohdintaa ihmisenä olemisen, kokemisen ja kasvamisen hetkellisyydestä

Ihmisenä olemisen teemat yhdistävät meidät toisiimme. Ihmisenä kasvaminen on myös omien rajojen ja niiden rajallisuuden pohdintaa suhteessa toisiin ja tapahtuvaan. Aitoa vastuuta itsestään sekä sellaisesta vastuusta irti päästämistä, joka ei itselle kuulu ja on vain taakka, jota on päättänyt itse kantaa muiden puolesta.

Mitä on oman sisäisen vapauden kunnioittaminen terveillä ulkoisilla rajoilla? Se, ettei anna ulkopuolisille valtaa oman onnellisuuden ja turvallisuuden kokemiseen. Se, että säilyttää vapautensa kokea onnea ja hyvinvointia. Se, että oma hyvinvointi perustuu sisäiseen itsenäisyyteen, joka on riippumaton ulkopuolisten tahojen valintoihin nähden. Sellaistakin pohdintaa sisältää ihmisenä oleminen ja kasvaminen tässäkin hetkessä.

Sisäisen itsenäisyyden loukkaaminen saattaa tuntua myös väkivallan kokemuksena kehossa. Kokemus pyörii kehossa ja sanoittuu hiljalleen, hyvinkin monitahoisesti.
Kokemus siitä, että hyvistä aikeistaan huolimatta ja tiedostamattaan on antanut vallan toisille suhteessa omaan onnellisuuteen, turvallisuuden kokemukseen ja hyvinvointiin.

Kun ulkoiset rajat vuotavat, silloin omasta onnellisuuden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksesta on tullut ehdollisen suhteessa jonkun ulkopuolisen tahon päätökseen. Periaatteessa ihminen itse kohtelee itseään väkivaltaisesti salliessaan sisäisten rajojensa rajaloukkauksen ulkoapäin.

​Ulkoiset rajat voivat vuotaa monista syistä. Ihminen saattaa tipahtaa joissain tilanteissa johonkin rooliin, joka on yleinen tapa itselle selvitä haastavista tilanteista. Haastavissa tilanteissa saattaa esim. tipahtaa taakankantajan rooliin, jossa tuntee syyllisyyttä ja häpeää siitä, ettei pysty vaikuttamaan ulkopuolelta tuleviin valintoihin. Taakankantajan roolissa ihminen ottaa helposti itselleen sellaista vastuuta, jota hänellä ei todellisuudessa ole ja joka hänelle ei kuulu.

#KASVU#VASTUU#RAJAT#HYVINVOINTI#VÄKIVALTA#KOKEMUKSELLISUUS#KEHO

---