Toimintakyvyn kehittäminen kehotietoisuustaidoilla

Teemana: ​Kehotietoisuus ja toimintakyvyn aktivointi, yhteyden avaus kehoon ja sen kehittäminen.
 
Olen mallittanut paljon onnistuneita muutoksia ja havainnut millaisesta osaamisesta muutoskyvykkyys muodostuu. Muutoskyky on oikeastaan olemassa olevan toimintakykymme aktivointia, joka on ajatus- ja toimintamalliemme päivittämistä. Uskomuksiemme ja käsityksiemme päivittämistä siitä miten asiat ovat ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Loppujen lopuksi tässä kaikessa on kyse kehotietoisuustaidoista eli miten avata yhteys kehoon ja kehittää sitä.
 
Toimintakyky koostuu kahdesta osasta: suorituksesta sekä palautumisesta. Palautuminen on yhtä olennainen osa toimintakykyä kuin itse suoritus. Itse asiassa ne eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan toisensa sisältäviä. Lepoa tapahtuu suorituksen aikana, ennen sitä ja sen jälkeen. Lepo ei ole vaihe, joka seuraa suoritusta, vaan on läsnä koko ajan suorituksen aikaisena vaiheena.
 
Toimintakyky  koostuu henkistä ja fyysisestä osasta, jotka ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa, eikä toisistaan erillisiä osia. Henkisten lihasten kehittäminen tapahtuu yhteydessä fyysiseen ominaispuoleemme sekä toisinpäin. Samalla kun kehitämme fyysistä toimintakykyämme niin samalla luomme edellytyksiä henkisen toimintakykymme laajenemiselle, ja sama toisinpäin. Tasapaino elämässä muodostuu näiden olemuspuoliemme yhteyden tiedostamisesta.
 
Ajatukset ja uskomukset ovat henkisen toimintakyvyn ruokkimista, mutta samalla myös edellytys fyysisen toimintakykymme kehittymiselle. Henkinen ravintomme on itse valittua, joten tietoisuus omista ajatuksista ja uskomuksista sekä niiden vaikutuksista omaan toimintaan on ensimmäisiä askelia oman toimintakyvyn kehittämisessä. Fyysinen ravinnon eli ruuan vaikutuksien tiedostaminen on yhtä tärkeää kuin henkisen ravinnon. Henkinen ja fyysinen ravinto ovat toimintakykymme rakennuspalikat, joiden osalta valinnat tehdään jokaisessa arjen tilanteessa.
 
Toimintakyvyn kehittämisessä on ennen kaikkea kyse päätöksestä alkaa tietoisesti valita ajatusravintonsa sekä fyysisen ravintonsa omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hyvä elämä on jokaisen saavutettavissa ja jokaisen hyvä elämän tunnusmerkit on määritettävissä itse. Hyvä elämä voi tarkoittaa ylipäätään energisempää ja nautinnollisempaa yleisarkea kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa suhteessa toisiin ihmisiin. Omassa arjessa viihtyminen sisältää kaikki henkilökohtaisen kasvutavoitteet.
 
Kaikki kasvu tapahtuu suhteessa toisiin ihmisiin arjen eri tilanteissa, joten arki on koko ajan tarjoamassa oppimismahdollisuuden, jos me olemme vain tiedostamaan arjen kasvuhaasteet mahdollisuuksina ja kohtaamaan ne. Omien haastavien tilanteiden, olosuhteiden ja ihmissuhteiden kohtaaminen työssä ja vapaa-ajalla ei ole alussa helppoa, mutta liikkeellelähtöpäätöksen jälkeen aukeavat rajoittamattomat kehitysnäkymät. Vaikeinta saattaa olla juuri liikkeellelähtö, koska järki joka perustuu siihen mitä tietää nyt, niin järki voi estää lähtemästä kokeilemaan jotain, joka on vielä tuntematonta ja jonka vaikutuksista ei ole vielä mitään tietoa ennen liikkeelle lähtöä. Elämä on kuitenkin matka ja sen voi vain elää astumalla polulle ja katsomalla minne se vie.
 
Henkilökohtaisen toimintakyvyn aktivointi ja kehittäminen on mahdollista hyvin yksinkertaisin harjoituksin. Kyse on vain päätöksestä lähteä testaamaan jotain uutta ja havainnoimaan mitä tapahtuu. Kyse on avautumisesta jollekin uudelle, kun vielä ei tiedä mitä se oikeastaan on ja mitkä ovat sen vaikutukset. Totuus on kuitenkin se, että haluttu uusi ei aukea vanhalla tavalla. Jos haluaa muutosta, niin on ajateltava sekä toimittava jollain uudella tavalla. Toimintakyvyn aktivoinnilla on paljon erilaisia toivottuja vaikutuksia arkeen; yleisen energiatason kohoaminen, ratkaisukeskeisyyden kehittyminen,  ja ylipäätään erilaisten luovuustaitojen aktivoituminen, jotka lisäävät arkeen helppouden ja sujuvuuden tunnetta kaikkiin tilanteisiin sekä suhteisiin toisiin ihmisiin.

---