TOTUUS MUUTOKSESTA JA ELÄMÄN MERKITYKSELLISYYDEN KOKEMUS

Uutterasti ja herkeämättä olen havainnoinut ja tunnustellut sitä mistä muodostuu oman elämän ja arjen merkityksellisyyden kokemus.
 
Olen saanut kuulla ihmisten ihmeellisiä tarinoita elämän merkityksellisyyden kokemuksista. Lahjatarinoista olen tunnistanut paljon erilaisia elementtejä, joita on läsnä merkityksellisissä elämän kokemuksissa.
 
Kaikki ovat kokeneet joskus jotain merkityksellistä. Jotkut onnelliset elävät päivittäin merkityksellistä elämää. Kaikki kuitenkin ovat myös kokeneet miltä tuntuu, kun merkityksellisyyden kokemus on hukassa omasta arjesta.
 
Joskus hyvin surulliset elämänkokemukset auttavat muistamaan sen mikä tekee omasta elämästä merkityksellistä. Joskus arjen merkityksellisyyden voi muistaa ilon kautta. Jonkin itselle tärkeän menettäminen tai saavuttaminen avaa muistamaan mikä on merkityksellistä.
 
Merkityksellisyyden kokemus on ainutlaatuinen, ja siten kaikille erilainen ja toisaalta samanlainen. Ei ole olemassa oikeanlaista tai vääränlaista merkityksellisyyttä, kunhan se on kokemuksen kokijalle totta.
 
Olosuhteista ja tilanteista riippuen esiin nousee huomattavaksi erilaisia elementtejä mistä merkityksellisyyden kokemus voi syntyä.
 
Kaikista kuulemistani tarinoistani olen tunnistanut yhden itselleni hyvin tärkeän elementin: oman itsen ilmentämisen.
 
On paljon muitakin tärkeitä elementtejä, mutta syystä tai toisesta tämä elementti puhuttelee minua tässä hetkessä voimallisimmin. Syystä tai toisesta tämä elementti on tässä hetkessä se tärkein elementti itselleni suhteessa omaan kasvuuni, suhteessani toisiin ihmisiin ja suhteessa tavoitteisiini.
 
Tällä hetkellä en osaa edes kuvitella itselleni mitään merkityksellisempää kokemusta kuin oman itsen ilmentäminen. Oman itsen ilmentäminen on kaikenlaista, mutta ennen kaikkea se on omasta intohimosta toimimista. Kaiken sen uskollista seuraamista joka kutsuu ja puhuttelee. Kaiken sen tunnistamista, joka luo iloa ja innostusta.
 
Oman itsen ilmentämiselle on monia nimityksiä; jollekin se on intohimosta toimimista ja toinen kulkee sydämen tietään - rakkaalla lapsella on monta nimeä.
 
Saamani tarinat ovat kertoneet myös millaisia asioita tarvitaan, jotta voi ja uskaltaa kulkea omalla polullaan. Yksi näistä asioista on rohkeus. Ei pelottomuus, vaan rohkeus valita itsensä kerta toisensa jälkeen ja kulkea oman näköistä polkua riippumatta toisista ihmisistä, olosuhteista ja erilaisista tilanteista
 
Toinen on ollut luvan antaminen tai saaminen. Luvan saaminen itseltään ja luvan antaminen itselleen; lupa elää sellaisena kuin on. Elää sellaista elämää kuin haluaa; unelmien elämää ja toiveiden täyttymyksen tiellä.
 
Millaisia lupia Sinä tarvitset, jotta voit elää siten kuin olet aina halunnut? Mitä sinä tarvitset, jotta uskallat kohdata ne pelkosi, jotka estävät sinua valitsemasta itsellesi unelma elämääsi?
 
Ehkäpä se on niin yksinkertaista, että elämän merkitykselliseksi kokeminen luodaan juuri siten, että ilmentää rohkeasti itseään.
 
Periaatteessa helppoa, mutta oma itse voi tehdä siitä kovin vaikeankin kokemuksen. Vaikeinta voi olla myöntää itselleen se, että ei ole ketään muuta tai mitään joka seisoisi oman onnen edessä kuin ihminen itse.
 
Kun todella oivaltaa, että ihminen luo jokaisen kokemuksensa itse. Kun todella ymmärtää, että se olin joka kerta minä, ei kukaan muu. Kun todella avautuu tälle viisaudelle, niin kaikki muuttuu. Todellinen muutos on se mikä tapahtuu ihmisessä, eikä se mikä tapahtuu ihmiselle.