TUNTEMISEN TAITO

TUNNESÄÄTELYTAIDOT ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, toimintakyky, kyky nauttia elämästä ja voida hyvin suhteissa kanssaihmisiin erilaisissa tilanteissa, ja olosuhteissa.

Ihmisen keho on viisas, siinä on kaikki tarvittavat ohjaus- ja säätelyjärjestelmät, kuten tunteet. Joskus tuntuu, että ihmiset ovat käsittäneet väärin tunteiden tarkoituksen, ja ovat alkaneet uskoa tunteiden olevan heikkoutta, ja tunteiden ilmentämisestä on tullut vahvuuden vastakohta.

Jos ihminen on oppinut tai opetettu vaientamaan tunteet, tai jopa jostain tunteista on tehty vääriä, kiellettyjä, häpeällisiä tai heikkouden merkkejä, niin sillä on välitön vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jos oman uskomusjärjestelmän peruspilarina on uskomus, että vahvaksi tullaan vaientamalla tunteet, niin ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, ja sitä kautta toimintakyky suhteessa kaikkeen heikkenee.

Tunteilla on tarkoituksensa, eivätkä ne ole olemassa ihmisen kiusaksi, vaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tueksi ja turvaksi. Elämässä ei ole siis tarkoitus päästä tunteista eroon, tai vaientaa niitä. Tunteita ei ole tarkoitus hallita kovalla kädellä. Kehon kokemusten jatkuva kontrollointi on energiaa kuluttavaa puuhaa; akut vajenevat, mutta eivät täyty. Pahimmassa tapauksessa ihmisen tarpeet jäävät täysin huomiotta, ja elämästä tulee pitkä ja raskas suoritus.

Tunnesäätelytaidot ovat vahvasti suhteessa ihmisen hyvän elämän kokemukseen, fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn, sekä vuorovaikutussuhteisiin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveelliset elämäntavat käsittävät paljon enemmän kuin fiksun ravintoympyrän, ja liikuntatottumukset. Tunnetaidot nimenomaan auttavat ihmistä löytämään itselle juuri sopivan levon sekä tekemisen tasapainon. Elämä ei ole staattinen tila, vaan kaikki on kaiken aikaa liikkeessä, ja keho kertoo kaiken aikaa, mitä tarvitaan missäkin suhteessa. Keho varmistaa tunneviesteillään, että ihmisen kaikki tarpeet tulevat täytetyiksi oikea aikaisesti.

Tunnesäätelytaidot tukevat siis hyvinvointia monin erin tavoin. Jos jokin tunne jätetään huomiotta, tai tuohon tunteeseen yhdistetään negatiivisia piirteitä, niin tämän ihmisen viisas itseohjaussysteemi häiriintyy, ja se vaikuttaa ihmisen omaan hyvinvointiin, sekä kaikkiin niihin ihmisiin, joihin ihminen on arjessa yhteydessä. Ihminen ei ole irrallinen tai itsellinen otus ympäröivästä maailmasta, eikä ihmisen kuulu olla irrallaan omasta kehostaan, ja sen tunneohjausjärjestelmästä. Tunteiden kokematta jättäminen, tai niiden ilmaisemattomuus, ei ole elämän tarkoitus, eikä tee kenestäkään vahvaa. Eläimiä seuraamalla voi oppia, miten tärkeää on toimia kehon viisauden mukaisesti, ja miksi kehon tunteiden kuuntelu tekee ihmisestäkin vahvan, ja toimintakykyisen. Kun eläin stressaantuu voimakkaasti, niin se saattaa mm. alkaa täristä voimallisesti, ja poistaa kehon tärinällä syntyneen stressitilan kehosta. Usein kovassa stressissä ihminen vain keskittyy kovempaan suorittamiseen, ja hylkää täysin kehon viestit stressin purkamisen tarpeesta.

Tunnesäätely ei ole siis jatkuvassa tunnemyrkyissä vellomista, ”tunteiden tilittämistä” jokaisella vastaantulevalla, eikä varsinkaan omien tunnekokemusten kaatamisesta toisten ihmisten päälle. Tunteiden vastaanotto ei tarkoita myöskään sitä, että omista tunnekokemuksista syytetään muita, tai että tunteille haetaan syyllisiä itsen ulkopuolelta.

Tunnesäätelytaidot ovat kykyä ottaa tunteita vastaan, ja kuunnella oman kehon viestejä. Ihminen ikään kuin hiljentyy oman kehonsa viisauden äärellä. Kehon viestit eivät ole salaisuuksia, mutta kehon viestien kuunteleminen vaatii hiljaisuudessa kuuntelua ilman mielen jatkuvaa analyysia, tai ulkopuolisten ärsykkeiden syyllistämistä omista kokemuksista.

Joskus tunne voi kertoa jostakin tarpeesta, joka ei ole täyttynyt. Joskus tunne voi kertoa, että jokin valinta tai suunta ei ollut oikea, ja nyt on hetki korjata suuntaa.
​
Parhaimmillaan tunnesäätelytaidot vahvistat ihmisen kykyä nauttia elämän tarjoamasta kokemuksellisuudesta. Tunteiden tarkoitus on ohjata ihmistä tekemään valintoja, jotka tukevat hyvinvointia ja toimintakykyä arjen kaikissa tilanteissa, paikoissa ja suhteissa. Se, että kovettaa itsensä betoniksi työpaikalla, ei lupaa hyvää suhteessa ihmisen omaan hyvinvointiin, toimintakykyyn tai vuorovaikutussuhteisiin.